Onko Saumaa vai ei? *

Törmäsin nuorten likkojen perustamaan yhtyeeseen nimeltä "Sauma" jo viime vuoden puolella ja meininki kolahti heti sen verran, että halusin postata tänne heistä tänne jotakin mahdollisimman pian.

Yksityiselämän kiireet kuitenkin veivät huomion muualle ja asia jäi roikkumaan. Alta löytyvän haastattelun tekemisestä on vierähtänyt jo melkein puoli vuotta, mutta nyt se on kumminkin täällä.

Ennen kuin luette pidemmälle, tutustukaa tyttöjen ekan EP:n ykkösraitaan, niin tiedätte mistä puhutaan: 


Ja sitten se varsinainen haastatteluosuus! ;-)
Haastateltavana Heidi Luukkonen (Sauman rumpali).

Kerros Heidi lukijoille vähän ketä te ootte ja mikä on se teidän juttunne!
No me Sauman plikat ollaan tosi ylpeitä jutustamme, mutta vähän turhankin nöyriä joissain asioissa. Se on ehkä ristiriidassa markkinoinnin kanssa - me ei tuoda itteemme niin kovin esille esim. jokapäiväisillä facebookpäivityksillä tai julkaista tai tuoteta uusia biisejä jatkuvalla syötöllä, sellainen toiminta ei vaan ole meidän juttu. Saumassa tapahtuu kokoajan jotain, vaikka me ei siitä välttämättä ilmoiteta. Tyyppeinä ollaan tavattoman rentoja eikä kaiken tarvitse olla aina niin tiptop. Juttua lentäis vaikka muille jakaa, koita siinä toimittajana sitten pysyä perässä. (True story)

Tietynlainen vakavuus ollaan jätetty tästä hommasta kokonaan pois. Huom, _tietynlainen_. Tottakai ihan tosissaan tätä juttua tehään, mutta esimerkiksi ammattikuvaajat ja ammattistudiot ovat viimeaikoina jääneet sivummalle.

Tehdään ja suunnitellaan itse enemmän kotisivuja, promokuvia ja äänityssessioita kuin aikaisemmin. Siinä on puolensa ja puolensa. Saadaan ainakin omannäköistä, ehkä sitten laadusta tinkimällä. Tietty underground-meininki on mukana vaikka ei me kyllä stadionikeikoistakaan kieltäydyttäisi! 

Kuinka biisit syntyy?
Meillä toi biisinteko poikkee kaiken järjestelmällisyyden ja tehokkuuden normeista, mutta tää tapa sopii meille, ja toimii ;-)

Ensiks yleensä tulee sanat. Aiheet pyörii paljolti ihmisissä ja elämässä tapahtuneissa asioissa. Melkein jokaisen biisin pystyy linkittää johonkin ihmiseen, joka on toiminut ns. inspiraation lähteenä.. Varokaa vaan ystävät! Lähinnä kuitenkin sanat on kirjottajan (meillä rumpali Heidin) mielipiteitä ja pohdintoja.

Teeman ja tunnelman mukaan ruvetaan sitten miettimään millaista melodiaa ja fiilistä sanojen ympärille rakennetaan. Yleensä se on jo aika selvää kirjotusvaiheessa, minkälainen biisi siihen muodostuu.

Joskus myös niin, että Terhillä on joku killeri kitarariffi valmiina, ja sen pohjalta lähdetään työstämään. Heidi kirjoittaa sen pohjalta, millainen tunnelma kappaleessa on ja mitä ajatuksia riffi herättää. Jos riffi on ensin, biisi tulee yleensä nopeammin valmiiksi.

Miten te biisien osalta erotette jyvät ja akanat toisistaan?
Sauma tekee paljon kappaleita, mutta me ollaan aikas nirsoja sen suhteen mikä kelpaa. IHAN HYVÄ EI OLE OK! Biisin päätyttyä pitää olla sellanen wou-fiilis, ennen kuin se on valmis muiden kuultavaksi. Nykyään ollaan myös enemmän keskitytty yksityiskohtiin, soundeihin ja pikkujekkuihin. Ennen niitä biisejä tuli vaan paukutettua.

Jos meidän treenikselle tulisi joku katsomaan kun tehdään kappaleita, siellä näyttäis lähinnä siltä, että Terhi soittaa kitaraa ja Emmit ja Ira huutelee onko hyvä, mitä vois tehä toisin ja mitä ideoita tulee mieleen. Heidi on yleensä jossain nurkassa istumassa ja kirjottamassa. Toisinaan me myös vaan aletaan kaikki soittamaan jotain.

Se tyyli on ollut itseasiassa myös aika tehokas - niin me keksittiin biisi "Tästä huomiseen". Biisit tehään kaikenkaikkiaan yhdessä. Kaikki tuo kappaleeseen oman osuutensa ja sitten pistetään ne yhteen ja toivotaan parasta! haha! Bändikaverin soittotaitoon ja ideointiin kuitenkin luotetaan, se on tärkeintä.

Millaisia biisejä te ette tee?
Rakkauslauluja me ei kirjoiteta. Toki jokainen tulkitsee kappaleen miten haluaa, se on suotavaakin. Poikkeus tässä me tehtiin kuitenkin vuonna 2010, jolloin julkaistiin biisi nimeltä "rakkauslaulu", ihan vaan sen takia ettei kellekään jää epäselvyyksiä asiasta, että se on Sauman ensimmäinen ja viimeinen laulu rakkaudesta.  

Kuinka teillä nuo keikkakuviot pyörii?
Hyvä ystävämme Antti Niskanen on auttanut meitä keikkojen hankkimisessa, koska olimme tavattoman nuoria silloin alottaessamme. Reilun kolmen vuoden aikana ollaan soittettu 50-60 keikkaa (vuodet 2010-2011 on ollut hiljaisempaa, koska meillä on ollut ylioppilaskirjoituksia ja muita tollasia isompia "muita asioita", jotka on vaatinut keskittymistä). Ekat keikathan on vedetty Sauman hometownissa Ryttylässä.

Totuus on se, että keikkailemalla saa enemmän keikkaa: Vedä hyvä keikka - saat varmasti lisää keikkaa. Tärkeintä on se asenne millä lähdetään sinne soittamaan, reilupeli niin kaikki on tyytyväisiä. Me itseasiassa ollaan tehty myös muutaman kaveribändin kanssa yhteiskeikkoja ja ÄLÄ NUKU -kiertuekin vuonna 2009. Puhkikulutettu sana "verkostoituminen" on aika käypä tässä maailmassa myös musiikin saralla.

Keikkailu on meille sellanen henkireikä, sitä varten me musiikkia tehdään. Ei ole olemassa mitään upeampaa, kuin hyvin vedetyn keikan jälkeinen euforiafiilis. Onhan niitä paskakeikkojakin tullut vedettyä, mutta se kuuluu elämään. Tärkeintä on se, että tekee omaa juttuaan niin, että voi olla siitä ylpeä.

*Otsikon kysymys ihmetyttänee jotakuta lukijoista: Se viittaa siihen, että tämän postauksen kirjoitushetkellä bändin kotisivut olivat hetkellisesti telakalla. Itse yhtye kuitenkin voi edelleen hyvin ja heidän elämöintiään voi tällä hetkellä seurailla vaikkapa Sauman Facebook-sivuilla.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Jätähän merkki käynnistäsi :)