Teostossa ollaan ihan pihalla!

Säveltäjät ja sanoittajat Elvis Ry:n puheenjohtaja Janne Louhivuori meni avaamaan sanaisen arkkunsa ja mainitsi Savon Sanomille, kuinka muusikot huijaavat Teostokorvauksia omiin taskuihinsa biisintekijöiden kustannuksella. Heti perään Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä kiirehti vakuuttamaan että ohjelmistoväärennökset eivät ole vakava ongelma.

Täh! Olen puulla päähän lyöty! Miten ihmeessä merkittävintä tekijänoikeusjärjestöämme voi johtaa henkilö, joka on noin pihalla todellisesta tilanteesta? Ja millaiseen argumentointiin hän tuossa sortuukaan:
Teosto tilittää vuosittain suomalaisille musiikintekijöille yli 40 miljoonaa euroa tekijäkorvauksia. Keikkakorvaukset ovat tuosta potista noin viisi prosenttia. Suurin osa meidän korvauksista menee oikeaan osoitteeseen, sanoo Sipilä.

Mikä tässä argumentoinnissa mättää?

- Sipilä perustelee osoitteen oikeellisuutta sillä että rahaa tilitetään niinkin paljon kuin 40 miljoonaa!

Onko kellekään tullut mieleen se, että miksi live-keikoista tuleva korvaus on ylipäätään niinkin pieni kuin viisi (5) prosenttia?

Kysymykseen ei ole vaikea vastata: Törmään itsekin vähän väliä keikkamuusikoihin, jotka eivät ole eläissään tehneet yhtään ainoaa esiintymisilmoitusta Teostoon! Osalla ohjelmatoimistot tekevät ne heidän puolestaan ja osalla ei kukaan. Kerran kun muistutin erästä tällaista kaveria raporttien tekemisestä, tämä pelästyi ja kysyi että eikö ravintoloitsija suutu ja pidä häntä kielikellona kun Teostosta korvausvaade rapsahtaa laatikkoon!* :D

Ne harvat joka ymmärtävät Teosto-asioista jotain, vetävät tietenkin välistä! Esiintymisilmoitusten oikeellisuuttahan ei voi juuri mitenkään valvoa, niin kauan kuin Teosto ottaa raportteja vastaan ainoastaan yhdeltä taholta kerrallaan.

Ongelma ratkeaisi jos ilmoituksen voisi tehdä rinnan useampikin henkilö: Esim. keikkajärjestäjä, biisintekijä tai joku muu, voisi myös antaa näkemyksensä saman keikan sisällöstä (oikeastaan tämä olisi ainoa keino validoida, onko sisältö sinne päinkään).

Siinä Sipilä on kuitenkin oikeassa, että suurin ongelma eivät tosiaan ole nämä huijarit, vaan ne jotka eivät tee raportteja lainkaan. Tähänkin ongelmaan olisi hyvin yksinkertainen ratkaisu: Tarvitsisi vain säätää, että raportin tekijä (tai tekijät yhteisesti) olisivat oikeutettuja saamaan esim. 5% siitä Teostotulosta, jonka ko. esityskerta tuottaa.

Markkinataloudessa markkinatalouden tavalla. Eikös vaan ;-)
*Arvatkaapa miten pitkään jouduin vakuuttelemaan trubaduuri-paralle, että Teosto kyllä hoitaa asian niin ettei muusikko joudu välikäteen (enää en ole ihan varma).